Julkaistu mielipidekirjoituksena 27.12.2017 Keskisuomalaisessa

Haluan muistuttaa Mäntylää, että markkinatalous koskettaa koko yhteiskuntaa, eikä huippu-urheilu ole poikkeus, joka voisi vetäytyä tasa-arvokeskustelusta vetoamalla talouden mekanismeihin. On älyllisesti epärehellistä oikeuttaa yhteiskunnallinen ongelma vetoamalla sen alkuun ja juureen.

Siitä ei yksinkertaisesti pääse yli eikä ali, että huippu-urheilu on epätasa-arvoisimpia yhteiskunnan saarekkeita, kuten Ylen tekemät tulovertailut osoittavat. Niin kutsuttu palkkatasa-arvo on vain kolikon yksi puoli: Epätasa-arvoon liittyy muitakin tekijöitä, kuten seksismiä, häirintää ja ahdistelua urheilijoiden arjessa ja naistoimijoiden puute urheilujohdossa. Käytännössä siis samat ongelmat kuin muussakin (työ)elämässä.

Mäntylä luettelee syitä, mistä kaikesta se epätasa-arvo syntyykään ja päätyy lopputulokseen, että se on käytännössä okei. Toisilla nyt on vaan enemmän voimaa ja toisilla lajeilla enemmän katsojia ja toisilla enemmän rahaa. Vallitsevasta tilanteesta ei kuitenkaan pidä päätellä, miten asioiden tulisi olla.

Milloin keskustelussa päästään siihen, että epätasa-arvo on yksinkertaisesti asia, jota ei voi hyväksyä millään yhteiskunnan osa-alueella? Milloin lakataan biologisen determinismin nojalla voivottelemasta, että kun naiset, vammaiset jne. vaan ovat fyysisesti heikompia? Milloin puututaan siihen, että urheilutoimijoidenkin pääoma perustuu osin markkinatalouden nurjiin puoliin? Esimerkiksi globaalissa jalkapallobisneksessä ihmiskauppa on ihan arkipäivää.

Käsien nostelun ja voivottelun sijasta voimme pohtia, miten markkinatalouteen perustuvaa sopimista voisi aktiivisesti kehittää myös huippu-urheilussa. Kysymys kuuluu, miten esimerkiksi urheilujournalismia ja -markkinointia voi toteuttaa niin, että ne palvelevat tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa urheilua.

Yhä useampi miettii yhä tarkemmin, millä perusteilla rahansa kuluttaa ja samalla yhä useampi markkinatalouden toimija pohtii, miten voisi eettisellä tavalla vastata kysyntään. Huippu-urheilun ei tarvitse olla mikään takapajula, joka jättää pohtimatta kriittisesti omia epätasa-arvoisia toimintamallejaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s