Viime aikoina on julkaistu pari erittäin hyvää artikkelia ekotehokkaasta, kestävästä elämäntavasta ja siihen liittyvistä uskomuksista. Ensimmäinen artikkeleista on Helsingin Sanomissa julkaistu Kemikaalikimara-blogia pitävän Anja Nysténin haastattelu. Siinä hän kummastelee ihmisten valikoivuutta kemikaaleihin liittyen. Toinen artikkeli käsittelee puolestaan ilmastomyyttejä. Sen on kirjoittanut Riikka Kyrö ja se on julkaistu tiedemedia ja tutkijoiden viestintäkoulu Skolarissa. Suosittelen lukemaan molemmat artikkelit.

Artikkelien innoittamana päätin jäsentää ajatuksiani ja toimintaani. Mikä on todellisuudessa ekoteko ja mikä ei? Sitä sortuu välillä itsekin kaikenlaisiin hömpötyksiin ellei jopa hysteriaan – jota varsinkin Nystén ihmettelee haastattelussaan. Huomaan välillä joidenkin läheisteni naamasta (ja silmien pyörityksestä), että osa toiminnastani on heistä turhaa, ellei jopa tyhjänpäiväistä. Toinen ääripää sen sijaan paheksuu, kun matkustan lentokoneella reilaamaan – vaikka arjessa välttelen lihansyöntiä, autoilua, tiedättehän. Omalta osaltani voin sanoa, ettei tutkijoiden tuskastelua käy kieltäminen: ihminen on irrationaalinen olento, joka valitettavan usein sortuu toimimaan niin, että se tukee parhaiten hänen omatuntoansa.

ekoteko

Hyvät, pahat ja kemikaalit

Miksi sitten olen itse siirtynyt pääosin esimerkiksi luonnonkosmetiikkaan? Sikäli, kun olen itsekin lukiossa vielä lukenut kemiaa – ymmärrän, ettei kemikaalitonta kosmetiikkaa olekaan. Toisinaan saankin kyselyjä, että ”kai tiedät, että luonnossakin on kemikaaleja?” Kyllä tiedän, olen varsin tietoinen siitä, että kaikki ympäristössämme muodostuu kemikaaleista. Allekirjoitan sen tosiasian, jonka kemiantekniikan diplomi-insinööri Nystén ilmaisee: ”EU:n kemikaaleja koskevan Reach-asetuksen määritelmän mukaan kemikaali tarkoittaa kaikkia kemiallisia yhdisteitä, olivat ne sitten luonnonaineita tai keinotekoisesti tuotettuja. Arkikielessä kemikaali tuntuu kuitenkin nykyään tarkoittavan samaa kuin myrkky.”

Oma huoleni ei sinänsä koske sitä, että syön kemikaaleja tai imeytän niitä elimistööni kosmetiikan mukana (koska siltä ei voi välttyä) – vaan sitä, että ihmisen tuottamien synteettisten kemikaalien määrä viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Varsinkin EU:ssa kuluttajan käyttöön päätyvistä kemikaaleista vaaditaan tutkimustuloksia, mutta kaikkien vaikutusten tutkiminen perinpohjaisesti pitkällä aikavälillä on mahdotonta.

Huolestuttavinta lienee, että tutkimustuloksia etenkin keinotekoisten kemikaalien odottamattomista ja ikävistä ristikkäisvaikutuksista tulee jatkuvasti lisää. Lisäksi jo haitalliseksi todettujen kemikaalien suhteen tapahtuu jatkuvasti laiminlyöntejä tuottajaketjussa. Toisinaan EU:n säädöksiä tulkitaan eri tavalla, kuin EU on tarkoittanut. Turhiakin kemikaalikohuja syntyy välillä. Kuluttajan on todella vaikea pysyä perässä – pelkästään INCI-luetteloiden tulkitseminen on vaikeaa, puhumattakaan oikeista tutkimusartikkeleista.

Oma tavoitteeni onkin ollut karsia kemikaalikuormaa ja pyrkiä tekemään järkeviä ratkaisuja. Esimerkiksi hiuksien värjäämisen lopetin lähes kaksi vuotta sitten, mutta vanhat synteettiset kosmetiikkatuotteet kulutan loppuun. Nystén onkin samoilla linjoilla: ”Pitää keskittyä olennaiseen ja karsia kaikki turha.” Hän itse lopetti hiusten värjäämisen ja deodorantin käytön, mutta suhteuttaa isoina määrinä haitalliseksikin todettuja kemikaaleja käytön määrään ja saatuihin hyötyihin.  Nystén mainitsee hyvän pointin – on sinänsä turhaa vältellä ruuan lisäaineita, jos kuitenkin värjää hiuksensa joka toinen kuukausi. Hiusväreistä kun löytyy oikeasti herkistäviä ja allergisoivia aineita.

On sinänsä turhaa vältellä ruuan lisäaineita, jos kuitenkin värjää hiuksensa joka toinen kuukausi.

Palatakseni luonnonkosmetiikkaan: Pyrin käyttämään sitä yksinkertaisesti siksi, että luonnonkosmetiikassa käytettävien raaka-aineiden määrä on rajoitettu. Varovaisuusperiaate on keskeisessä roolissa. ”Luonnollisuus” on kuitenkin kaukana luonnonkosmetiikastakin, sikäli kun kaikki tuotteista on kemiallisesti jollain tavoin prosessoituja.

ekoteko1

Logiikka hukassa

Toinen, ilmastomyyttejä koskeva artikkeli sekin vahvistaa käsitystä, että tekemämme valinnat ovat usein valikoituja – ja että hysteria toisinaan valtaa meidät. Tästä toimii hyvänä esimerkkinä kahvikapselit, joista tuli taannoin lähes yhtä pahoja kuin itse paholaisesta niiden tuottaman jätteen vuoksi.

Jätteiden vähentäminen sinänsä on hyvä juttu, mutta kuten Kyrö toteaa, on kahvin pakkausten hävittäminen minimaalisessa osassa kahvin elinkaaren ilmastovaikutuksia. Pahempaa on keittää kerralla liikaa kahvia, seisottaa sitä lämmitettävässä keittimessä ja heittää ylimääräiset pois.

Toinen epälooginen esimerkki koskee elämyksien suosimista tavaroiden sijaan. Periaate tuntuu ensiajattelemalta hyvältä, muttei valitettavasti kestä aina lähempää tarkastelua: ”Levi Strauss on laskenut farkkujensa hiilipäästöiksi 33,4 kilogrammaa, joka sisältää farkkujen koko elinkaaren, eli valmistuksen, kuljetukset sekä käytön aikaisen pesun. Carbonfund arvioi yhden hotelliyön keskimääräisiksi päästöiksi saman 33,4. kiloa. Olisivatko vuosikausia käytössä kestävät farkut sittenkin se parempi lahjaidea?”

Mikä sitten neuvoksi? Kestävään tai ekotehokkaaseen elämäntapaan on vaikea löytää mitään yksiselitteisiä yleispäteviä neuvoja tai tapoja. Voimme esimerkiksi todeta, että lentäminen tuottaa erittäin paljon hiilidioksidipäästöjä ja tuntuu siksi huonolta idealta. Silti joudumme toteamaan, että kurkkujen lennättäminen kauempaakin saattaa olla parempi vaihtoehto kuin niiden kasvihuonetuotanto. Samalla voimme todeta, ettei ole järkevää antaa elämyslahjaksi laskuvarjohyppyä, vaikkei se mikään turha tavara olekaan. (Niin sitäkin suositellaan tavaralle vaihtoehtoiseksi lahjaksi.)

Ekotehokkaan tai kestävän kehityksen mukaiseen elämän tapaan ei oikein ole oikoteitä. On yksi laaja-alaisesti sovellettava periaate ja Nystén kertoi jo sen: ”Pitää keskittyä olennaiseen ja karsia kaikki turha.”

”Pitää keskittyä olennaiseen ja karsia kaikki turha.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s